Mulla on lähes joka päivä yksi tai kaksi tukituntia, aamulla ja/tai iltapäivällä. Aamutuntien kans en oo vieläkään päässyt kunnon tekemisen meininkiin, kun lasten aikataulut tuntuvat menevän ristiin, eikä niitä aina meinaa löytyä centeriltä (tai sitten he saapuvat viis minuuttia ennen tunnin päättymistä paikalle, jolloin pitäiskin jo olla seuraavalla tunnilla...) Loppua kohden tääkin ongelma on pikkuhiljaa korjaantunut, mutta nyt aika vaan meinaa loppua kesken. Yleensä aamuisinkin joku tai muutama tekevä tai autettava löytyy, mutta rutiini on vähän hakusessa. Iltapäivätuntien kanssa menee paljon sujuvammin, ja siihen on löytynyt kivan säännöllinen rytmi. Meistä kehittyi muutamien viikkojen aikana hyvä tiimi. Säännöllisyyden ja rutiinin huomaa tuloksissakin, kun osaan jo paljon paremmin jakaa iltapäiväoppilaille tehtäviä tuntiessani kunkin oppilaan taitotason, ja myös molemminpuolinen kommunikointi on paljon mutkattomampaa. Palautteesta päätellen oppilaatkin ovat kokeneet tunnit oikeasti hyödyllisiksi. Ajan kanssa he ovat oppineet luottamaan meihin ja uskaltavat tulla kysymään tarvittaessa apua. Se on ihan mahtava tunne itsellekin, kun oppilaat tulevat aidosti iloisiksi onnistuessaan tai tajutessaan jotain. Lähes poikkeuksetta oppilaat haluavat enemmän tehtäviä kuin heille määrään ja kotitehtävät ovat tosi kuumaa kamaa. Välillä on ollut parin päivän tauko matikasta, mutta silti jotkut oppilaistani ovat etsineet mut centerillä käsiinsä voidakseen tarkistuttaa mun viimeksi antamat kotiläksyt.
Pari kertaa ollaan Kukan kans yhdistetty tuntimme ja opetettu nuorille maailmankarttaa. Piirrettiin kartta liiduilla katuun ja käytiin läpi maanosia, meriä ja muutamia enemmän tai vähemmän tärkeitä maita (joista Suomi tietty luetaan ensimmäiseen....) Zimbabwen ja yleissivistyksen kannalta. Tää oli mun mielestä aika hyvä treeni, kun aika monella aikuisellakin näytti olevan hakusessa maanosienkin nimet ja sijainnit. Kyllä me eurooppalaisetkin ollaan vielä olemassa!!
Kukka on ollut tähän asti vastuussa ala-astelaisten tukiopettamisesta, mutta onhan sitä itsekin niiden kanssa päässyt tekemään ja laskemaan. Matikkaa on nimittäin hyvä tunkea joka leikkiin ja peliin ;) Pienemmille on paljon hyödyllisempää ja mielekkäämpää tehdä mekaanisen tekemisen sijasta enemmän toiminnallista ja leikkimielistä matikkaa. Kerto- tai jakolaskujen yhdistäminen bingopeliin on ainakin ollut aika hyvä ja suosittu menetelmä. Yksi ilta shelterilläkin järjestettiin vapaaehtoisten ja työharjoittelijoiden kanssa matikkapainotteinen bingoilta muutamalle lapselle, ja ihan mielellään he pelasivat laskemisesta huolimatta useamman pelin putkeen. Toki jokaisesta pelistä sai sit keksin palkinnoksi, mikä saattoi vähän tuoda boostia motivaatioon....
Saatiin tänne lisää vahvistuksia Seinäjoelta, nimittäin viisi lukion opettajaa tulivat viime viikolla centerille neljäksi päiväksi kertomaan ja opettamaan esimerkiksi työhön hakemisesta, video-CV:n rakentamisesta, tulevaisuuden suunnitelmien tekemisestä ja suomalaisesta koulujärjestelmästä. Kokonaisuudessaan he järjestivät neljä työpajaa. Päivät olivat tosi kiireisiä ja ohjelmaa täynnä, mutta jokainen workshop onnistui ihan suunnitelmien mukaan, eli meininki oli tosi tehokasta! :)
Sain ihania kirjeitä oppilailtani!
Matkustettiin yhdessä Suomeen maantiedon tunnilla!
Pian nähdään (HUOMENNA SUOMESSA..)! Heido!
-Satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti